.
04 de Novembro de 2010 - sapo.tl
Autoridade indonézia ordena ona ohin dezlokasaun barak husi ema rihun-ba-rihun depois de erupsaun foun ida husi vulkaun Merapi, si’ak liu do ke ida ne’ebé maka oho tiha ona ema 38 iha semana kotuk.
“To’o’o iha momentu ne’e, erupsaun ida makaas tebes. Demora karik oras rua hahu husi tuku 14:27 oras lokál (07:24 iha Lisboa)”, hatudu Surono, responsavél vijilánsia husi vulkaun sira indonézia ninian.
Responsavél ida ne’e duni hateten mós katak autoridade lokál sira deside ona atu aumenta limitasaun ba zona ne’ebé perigu husi kilómetru 10 bá to’o 15.
Kampu refujiadu sira tenke hasai husi zona hirak ne’ebé maka ema bandu”, hateten espesialista ne’e, iha deklarasaun bá ajénsia notísia franseza AFP.
Ema hakbesik ba rihun 70 halibur tiha ona iha sentru temporáriu oin oin, ne’ebé maka loke depois de erupsaun ba dahuluk, rejista iha loron liu ba, loron 26 fulan Outubru.
Erupsaun foun ne’e aumenta ansiedade entre dezlokadu sira, iha maioria agrikultuór sira hirak ne’ebé maka tenke husik hela sira nia uma nó natár sira, haktuir korespondente ida husi ajénsia AFP.
Vulkaun Merapi, hela iha kilómetru 26 iha norte sidade Yogyakarta, iha illa Java, nia hanesan vulkaun ida husi vulkaun 129 indonézia nian ne’ebé ativu ho atividade bo’ot, wainhira tama iha erupsaun, iha média, tinan haat ba tinan haat.
Vulkaun ne’e tama iha erupsaun ba dala ikus iha 2006, depois rai-nakdoko ida iha Yogyakarta, nó provoka kalohan sinza nó gás ne’ebé maka kauza mate rua.
Iha tinan 1930 hakoi aldeia 13 nó provoka ema 1400 mate.
.

04 de Novembro de 2010 - sapo.tl
Autoridade indonézia ordena ona ohin dezlokasaun barak husi ema rihun-ba-rihun depois de erupsaun foun ida husi vulkaun Merapi, si’ak liu do ke ida ne’ebé maka oho tiha ona ema 38 iha semana kotuk.
“To’o’o iha momentu ne’e, erupsaun ida makaas tebes. Demora karik oras rua hahu husi tuku 14:27 oras lokál (07:24 iha Lisboa)”, hatudu Surono, responsavél vijilánsia husi vulkaun sira indonézia ninian.
Responsavél ida ne’e duni hateten mós katak autoridade lokál sira deside ona atu aumenta limitasaun ba zona ne’ebé perigu husi kilómetru 10 bá to’o 15.
Kampu refujiadu sira tenke hasai husi zona hirak ne’ebé maka ema bandu”, hateten espesialista ne’e, iha deklarasaun bá ajénsia notísia franseza AFP.
Ema hakbesik ba rihun 70 halibur tiha ona iha sentru temporáriu oin oin, ne’ebé maka loke depois de erupsaun ba dahuluk, rejista iha loron liu ba, loron 26 fulan Outubru.
Erupsaun foun ne’e aumenta ansiedade entre dezlokadu sira, iha maioria agrikultuór sira hirak ne’ebé maka tenke husik hela sira nia uma nó natár sira, haktuir korespondente ida husi ajénsia AFP.
Vulkaun Merapi, hela iha kilómetru 26 iha norte sidade Yogyakarta, iha illa Java, nia hanesan vulkaun ida husi vulkaun 129 indonézia nian ne’ebé ativu ho atividade bo’ot, wainhira tama iha erupsaun, iha média, tinan haat ba tinan haat.
Vulkaun ne’e tama iha erupsaun ba dala ikus iha 2006, depois rai-nakdoko ida iha Yogyakarta, nó provoka kalohan sinza nó gás ne’ebé maka kauza mate rua.
Iha tinan 1930 hakoi aldeia 13 nó provoka ema 1400 mate.
.

0 comentários:
Enviar um comentário